Lisätietoja kokoelmista

Armfeltin kokoelma

Suomen kansallismuseon saamelaiskokoelmat

Edvard Westermarckin Marokko-kokoelma

Karjalaisen Osakunnan kuvakokoelma

Rakennushistorian osaston kuvakokoelma

Uusimmat päivitykset

Artturi Kanniston Siperia- kokoelma

Romanikokoelma

Suomalaiset kansansoittimet

Suomen kansallismuseon muotokuvaminiatyyrit

Artturi Kanniston Siperia-kokoelma

Professori Artturi Kannisto (1874-1943) oli kansainvälisesti tunnettu mansin (vogulin) kielen tutkija. Hän teki pitkän kieli- ja kansatieteellisen tutkimusmatkan Länsi-Siperiaan 1901-1906. Mansien eli vogulien asuinalue oli heidän vähäiseen lukumääräänsä nähden (esimerkiksi vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 11 400) tavattoman laaja. He asuttivat Uralin ja Objoen välisellä alueella Obin läntisten sivujokien mm. Sosvan ja Kondan rantoja.

Kannisto keräsi alun perin kielimateriaalia ja folklorea sekä äänitti fonografilla vahalieriöille mansien lauluja. Suomen kansallismuseon silloisen amanuenssin U. T. Sireliuksen pyynnöstä hän teki myös kaksi esinekeruumatkaa, toisen kesällä 1904 ja toisen 1905-1906. Antellin valtuuskunta lunasti molemmat kokoelmat (inv. no SU4518 ja SU4810), joissa on yli 600 esinenumeroa. Suurin osa esineistä on saatu manseilta, joukossa on lisäksi hantien (ostjakkien) kirjontakoristeisia pukukappaleita ja komien (syrjäänien) neuleita.

Hantin- ja mansinkieliset termit on kirjoitettu yleistajuisesti ja Musketti –tietokantaan yksinkertaistettuna. (χ = H, β = W, γ = G, ŋ = ng, č = tsh, š = sh, ž = zh)
(Ildikó Lehtinen)

Kokoelmasivun alkuun   Hakusivulle

Romanikokoelma

Suomen Kansallismuseon kansatieteellisiin kokoelmiin on tallennettu Suomen romanikulttuuria eri aikakausilta. Kokoelma käsittää kaikkiaan 150 esinettä, pääasiassa naisten vaatteita ja koruja.

Vanhimmat esineet on saatu kokoelmiin aikavälillä 1876-1885 Kirvusta, Karjalan Kannakselta. Pääosa esineistä on peräisin Helsingistä, mutta pienempiä eriä on myös Hankasalmelta, Savitaipaleelta ja Rautalammilta. Eniten kokoelma on kasvanut 1990-luvulla, mutta kartuntaa on ollut myös 1960-1980-luvuilla. Viimeisin hankinta on vuodelta 2003.
(Pirkko Madetoja)

Kokoelmasivun alkuun   Hakusivulle

Suomalaiset kansansoittimet

Kansallismuseon kokoelmiin kuuluu n. 350 suomalaista kansansoitinta, joista ensimmäiset on hankittu museokokoelmiin 1830-luvulta lähtien. Soitinkokoelman merkittävimpiin kerääjiin ovat kuuluneet mm. A. A. Borenius-Lähteenkorva ja A. O. Väisänen.

Kokoelman suurimman yksittäisen soitinryhmän muodostavat kanteleet, joihin kuuluvat mm. Elias Lönnrotille ja Kreeta Haapasalolle kuuluneet soittimet. Kokoelmaan kuuluu lisäksi yli 200 kansanomaista puhallinsoitinta sekä mm. virsikanteleita, jouhikanteleita ja suuharppuja.
(Raila Kataja)

Kokoelmasivun alkuun   Hakusivulle

Suomen kansallismuseon muotokuvaminiatyyrit

Suomen kansallismuseon kokoelmiin kuuluu noin 250 muotokuvaminiatyyriä 1600-luvun jälkipuoliskolta 1950-luvulle. Muotokuvaminiatyyrit ovat kertyneet museolle eri lähteistä lahjoituksina ja ostoina. Kokoelmaan kuuluu niin kansainvälisesti tunnettujen taiteilijoiden kuin harrastelijoidenkin töitä. Taiteilijoista mainittakoon esimerkkinä Elias Brenner, suomalaissyntyinen miniatyyritaiteilija ja tiedemies joka eteni urallaan Ruotsin hovin hoviminiatyristiksi.

Muotokuvaminiatyyrit ovat taiteenlaji, joka oli erityisen suosittu Keski-Euroopassa ja myös Pohjoismaissa 1500-luvulta 1800-luvulle. Miniatyyrit ovat pienikokoisia, perinteisesti pergamentille tai norsunluulle vesiväreillä maalattuja henkilökuvia, jotka usein on kehystetty medaljongeiksi kulta-, hopea- tai muihin metallikehyksiin. Kääntöpuolella voi olla esimerkiksi kaiverruksia, siluetteja tai hiuksista sommiteltuja koristeita. Pieni koko ja mukana kuljetettavuus korostavat muotokuvaminiatyyrien intiimiä luonnetta, ja ne olivatkin usein henkilökohtaisia lahjoja ystäville, kihlatuille ja aviopuolisoille.
(Satu Frondelius)

Kokoelmasivun alkuun   Hakusivulle

Armfeltin kokoelma

Armfeltin kokoelma on kreivi Carl Alexander Armfeltin (1850-1925) testamenttilahjoitus Kansallismuseon kokoelmiin. Lahjoitus käsittää esineistöä Halikon Joensuun kartanosta, joka oli Armfelt-suvun sääntöperintötila vuodesta 1786. Sääntöperintöoikeus lakkautettiin kartanon jouduttua Carl Alexander Armfeltin jälkeen pois Armfelt-suvulta. Lahjoituksen tarkoitus oli säilyttää suvun historiaan liittyvä esineistö kansallisessa kokoelmassa ja muistuttaa suvun valtiomiesten ja sotilaiden vaiheista osana maamme historiaa.

Armfelt-kokoelmaan (inv. no H26069) kuuluu 719 esinenumeroa, joista keskeinen osa on luetteloitu Muskettiin verkon kautta selattaviksi. Kokoelma tunnettiin jo 1800-luvulla yhtenä maamme merkittävimmistä taidekokoelmista. Siihen kuuluu mm. maalauksia, huonekaluja, posliinia, pukuja sekä muita taide- ja koriste-esineitä pääosin 1800-luvun alkupuolelta.

Kokoelmasivun alkuun   Hakusivulle

Suomen kansallismuseon saamelaiskokoelmat

Kansallismuseon saamelaiskokoelmiin kuuluu noin 2600 esinettä, joista ensimmäinen on hankittu yliopiston kokoelmiin vuonna 1830. Suurin osa on kerätty vuosien 1902-1939 välillä, jolloin Lappiin tehtiin useita laajoja kansatieteellisiä keruumatkoja. Merkittäviä kerääjiä olivat mm. Theodor Schvindt 1902, Ilmari Manninen 1933 ja etenkin Lapintutkija T. I. Itkonen, jonka vuosina 1912-27 hankkimat esineet muodostavat lähes viidesosan kaikista museon saamelaisesineistä.

Esineitä koskevat tiedot ovat aikansa luettelointitavan mukaan usein niukkoja ja toistaiseksi vain osa on luetteloitu perusteellisemmin uudelleen. Tietoja tullaan kuitenkin täydentämään sitä mukaa kuin uudelleen luettelointi etenee. Tiedoissa esiintyvien paikallisten nimitysten kirjoitusasu perustuu alkuperäisiin luettelotietoihin.

Kokoelmasivun alkuun   Hakusivulle

Edvard Westermarckin Marokko-kokoelma

Sosiaaliantropologian uranuurtaja Edward Westermarck (1862-1939) on tullut tunnetuksi avioliiton historian ja moraalin synnyn ja kehityksen tutkijana. Hän oli yksi aikansa kansainvälisesti tunnetuimpia tiedemiehiä toimien professorina Helsingin yliopistossa, London School of Economics and Political Science -yliopistossa ja Åbo Akademissa. Hän oli kolme vuotta myös Åbo Akademin ensimmäisenä rehtorina. Westermarck teki useita tutkimusmatkoja Marokkoon 1898-1913, viettäen siellä yhteensä kuusi vuotta. 1898-1902 hän keräsi Marokon arabeilta, berbereiltä ja juutalaisilta esinekokoelman, johon kuuluu mm. vaatteita, peitteitä, koruja, keramiikkaa, soittimia, aseita ja ruutisarvia. Antellin valtuuskunta lunasti esineet 1902 ja ne sijoitettiin ensin Taideteollisuusmuseoon ja muutamia vuosia myöhemmin Kansallismuseoon. Nykyisin kokoelman hoidosta vastaa Suomen kansallismuseo-osastoon kuuluva Kulttuurien museo, jonka kokoelmissa on viitisenkymmentä muutakin Westermarckin Marokosta tuomaa esinettä.

Kokoelmasivun alkuun   Hakusivulle

Karjalaisen Osakunnan kuvakokoelma

Karjalaisen Osakunnan neuvosto päätti 5.2.1972 kokouksessaan, että Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kirjastossa talletuksena olevat Karjalaisen Osakunnan arkistomateriaalin kotiseuturetkillä kertyneet valokuvat HYY:n kirjasto voi lahjoittaa Suomen kansallismuseolle. Näin tapahtuikin.

Kokoelmasivun alkuun   Hakusivulle

Rakennushistorian osaston kuvakokoelma

Rakennushistorian osaston kuva-arkistossa on sekä omien tutkijoiden että ulkopuolisten valokuvaajien kuvia rakennuksista ja rakennetuista ympäristöistä eri puolilta Suomea, pääasiassa 1960-luvulta lähtien. Verkossa on toistaiseksi vain pieni otos ilmakuvia teollisuusympäristöistä.

Kokoelmasivun alkuun   Hakusivulle